Milloin kelloja siirretään 2026? – Päivämäärät ja opas

Keväisin ja syksyisin sama kysymys toistuu: milloin kelloja siirretään? Vuonna 2026 kesäaikaan siirrytään sunnuntaina 29. maaliskuuta, ja talviaikaan palataan sunnuntaina 26. lokakuuta. Tämä opas kertoo tarkat ajankohdat, kellojen siirron historian ja sen, mitkä maat eivät siirrä kelloja ollenkaan.

Kesäaikaan siirtyminen 2026: sunnuntaina 29. maaliskuuta kello 03.00 (kelloa siirretään tunti eteenpäin) ·
Talviaikaan siirtyminen 2026: sunnuntaina 26. lokakuuta kello 04.00 (kelloa siirretään tunti taaksepäin) ·
Kelloja siirtävät maat: noin 70 maata, pääasiassa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ·
Ensimmäinen kesäajan käyttöönotto: Saksa ja Itävalta-Unkari vuonna 1916

Viisi keskeistä tietoa kellojen siirrosta vuodelle 2026 – tiivistelmä tärkeimmistä päivämääristä ja käytännöistä.

Milloin kelloja siirretään kesäaikaan 2026?

Kellojen siirto kesäaikaan tapahtuu aina maaliskuun viimeisenä sunnuntaina. Vuonna 2026 tämä päivä on sunnuntai 29. maaliskuuta. Tarkka siirtohetki on aamuyöllä kello 03.00, jolloin kello siirretään kolmesta neljään – eli menetetään yksi tunti unta.

• Kesäaikaan siirrytään lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kello 03.00, jolloin kello siirretään kolmesta neljään (Valtioneuvosto).
• Vuonna 2026 päivämäärä on 29. maaliskuuta (Valtioneuvosto).
• Suomessa noudatetaan EU:n yhteistä kesäaikakäytäntöä (maaliskuun viimeinen sunnuntai) (Wikipedia).

Mihin aikaan kelloja siirretään kesäaikaan?

Siirtymä tapahtuu aina aamuyöllä kello 03.00, jolloin kello hyppää suoraan kello 04.00:aan. Tämä on EU:n yhteinen käytäntö, joka koskee kaikkia jäsenmaita (Valtioneuvosto).

Onko siirtymä aina maaliskuun viimeinen sunnuntai?

Kyllä. Euroopan unionin yhtenäistetty käytäntö vuodelta 1996 määrää, että kesäaika alkaa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina kaikissa jäsenmaissa (Wikipedia).

The implication: Jos unohdat siirtää kelloa, saatat olla tunnin myöhässä maanantaiaamuna – moni työpaikka ja koulu alkaa normaaliin aikaan.

Milloin kelloja siirretään talviaikaan 2026?

Talviaikaan, jota kutsutaan myös normaaliajaksi, palataan lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Vuonna 2026 tämä on sunnuntai 26. lokakuuta. Tarkka siirtohetki on aamuyöllä kello 04.00, jolloin kello siirretään neljästä kolmeen – ja saat tunnin lisää unta.

• Talviaikaan siirrytään lokakuun viimeisenä sunnuntaina kello 04.00, jolloin kello siirretään neljästä kolmeen (Valtioneuvosto).
• Talvi- eli normaaliaika on Suomen virallinen aika suurimman osan vuodesta (juhlapyhäsivusto Juhlapyhät.fi).

Mihin aikaan kelloja siirretään talviaikaan?

Siirtymä tapahtuu aamuyöllä kello 04.00. Kun kello saavuttaa neljä, se siirretään takaisin kolmeen. Tämä tarkoittaa, että sama tunti (kello 03.00–04.00) eletään kahdesti (Valtioneuvosto).

Miksi talviaikaa kutsutaan myös normaaliajaksi?

Talviaika on aurinkoon perustuva paikallisaika – se on se aika, joka olisi käytössä ilman kesäaikajärjestelyä. Suomessa normaaliaika on UTC+2, ja sitä käytetään noin viisi kuukautta vuodessa (tietopankki Worlddata.info).

The pattern: Talviaika on se aika, johon palaamme aina – kesäaika on poikkeus, ei normi.

Kumpi on alkuperäinen, kesä- vai talviaika?

Talviaika on alkuperäinen. Se on aurinkoon perustuva paikallisaika, jota on käytetty läpi ihmiskunnan historian. Kesäaika sen sijaan on keinotekoinen järjestely – kelloa siirretään tunti eteenpäin, jotta iltaisin olisi pidempään valoisaa.

• Talviaika (normaaliaika) on aurinkoon perustuva paikallisaika, jota on käytetty ennen kesäaikaa (Wikipedia).
• Kesäaika on keinotekoinen järjestely, jossa kelloja siirretään tunti eteenpäin valoisan ajan hyödyntämiseksi (Wikipedia).
• Ensimmäiset kesäajat otettiin käyttöön 1900-luvun alussa, ensin Saksassa ja Itävalta-Unkarissa (Wikipedia).

Mikä on kesäajan ja talviajan ero?

Kolme eroa, yksi johtopäätös: Kesäaika on käytännöllinen, talviaika luonnollinen.

Onko kesäaika luonnollista vai keinotekoista?

Kesäaika on täysin keinotekoinen. Se ei perustu mihinkään luonnonilmiöön – se on ihmisten sopima järjestely, jolla pyritään säästämään energiaa ja hyödyntämään päivänvaloa paremmin (Wikipedia).

The catch: Vaikka kesäaika tuntuu luonnolliselta, koska iltaisin on valoisaa, se on itse asiassa tunnin keinotekoinen siirto eteenpäin.

Missä maissa kelloja siirretään ja missä ei?

Kaikkialla maailmassa kelloja ei siirretä. Noin 70 maassa kelloja siirretään, mutta suuri osa maailman maista on luopunut käytännöstä tai ei ole koskaan ottanut sitä käyttöön. EU:ssa ja Pohjois-Amerikassa siirto on yleistä, mutta Aasiassa ja Afrikassa harvinaista.

• Kelloja siirretään noin 70 maassa, pääasiassa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja osassa Etelä-Amerikkaa (Wikipedia).
• Maat kuten Japani, Kiina, Intia ja suurin osa Afrikan maista eivät siirrä kelloja (Wikipedia).
• Venäjä luopui kesäajasta vuonna 2014, ja Turkki pysyvästi normaaliajassa 2016 (Wikipedia).

Mitkä maat eivät koskaan siirrä kelloja?

Suuri osa maailman väestöstä asuu maissa, jotka eivät siirrä kelloja. Japani, Kiina, Intia, Etelä-Korea, Indonesia ja lähes kaikki Afrikan maat ovat tässä ryhmässä. Myös Venäjä ja Turkki ovat luopuneet käytännöstä (Wikipedia).

Miksi osa maista on luopunut kellojen siirrosta?

Syitä on useita. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kellojen siirrolla on vain vähäinen vaikutus energiansäästöön, mutta se aiheuttaa terveyshaittoja – unihäiriöitä, sydänkohtausten riskin nousua ja liikenneonnettomuuksien lisääntymistä siirtymäviikonloppuna (Wikipedia).

The trade-off: Kellojen siirto tuo lisää valoa iltaisin, mutta hinta on kaksi kertaa vuodessa tapahtuva vuorokausirytmin sekoittuminen.

Kuka keksi kellojen siirtämisen ja miksi?

Kellojen siirtämisen idea ei ole uusi. Vaikka Benjamin Franklin vitsaili asiasta jo 1700-luvulla, tosissaan ehdotuksen teki brittivirkamies William Willett vuonna 1905. Hän halusi säästää päivänvaloa ja vähentää keinovalon tarvetta. Ensimmäinen maailmansota tosin sysäsi idean käytäntöön.

• William Willett ehdotti kesäaikaa brittiläisessä pamfletissa vuonna 1905 säästääkseen päivänvaloa (Wikipedia).
• Aiemmin Benjamin Franklin vitsaili kellojen siirtämisestä Pariisissa 1784 (Wikipedia).
• Kesäajan tarkoitus on hyödyntää päivänvaloa iltaisin ja vähentää keinovalon tarvetta (Wikipedia).
• Päivän pituus vaihtelee maapallon akselin kaltevuuden vuoksi, mikä selittää miksi kesäpäivät ovat pidempiä (Wikipedia).

Miksi päivä on pidempi kesällä kuin talvella?

Maapallon akseli on kallellaan noin 23,5 astetta suhteessa kiertorataansa Auringon ympäri. Tämän vuoksi pohjoinen pallonpuolisko on kesällä kallistuneena Aurinkoa kohti, mikä pidentää päiviä. Talvella tilanne on päinvastainen (Wikipedia).

Onko kellojen siirrolla hyötyjä tai haittoja?

Hyötyjä: kesäiltoina on valoisaa pidempään, mikä vähentää keinovalon tarvetta. Haittoja: kahdesti vuodessa tapahtuva siirto sekoittaa vuorokausirytmiä, lisää unihäiriöitä ja on yhdistetty tilapäisesti kohonneeseen sydänkohtausten ja työtapaturmien riskiin (Wikipedia).

The implication: Kellojen siirto on ihmisen tapa sopeutua luonnonilmiöön, ei luonnonilmiö itsessään.

Vahvistetut faktat kellojen siirrosta

• Kesäaikaan siirtyminen 2026 on 29.3.2026 (Valtioneuvosto)
• Talviaikaan siirtyminen 2026 on 26.10.2026 (Valtioneuvosto)
• Kesäajan käyttöönotto Saksassa 1916 (Wikipedia)
• William Willett ehdotti kesäaikaa 1905 (Wikipedia)
• EU:n yhteinen käytäntö vuodesta 1996 (Wikipedia)

Mikä on epäselvää?

• Onko kellojen siirrosta luopuminen EU:ssa edelleen ajankohtaista? Keskustelu on kesken, eikä päätöstä ole tehty.
• Tarkka määrä maista, jotka siirtävät kelloja, vaihtelee lähteittäin – arviot liikkuvat 60–80 maan välillä.

“Kelloja siirretään kaikissa EU:n jäsenmaissa samoina päivinä ja Suomessa siirto tapahtuu aamuyöllä klo 3.”

Lapin Kansa (paikallislehti)

“Kesäaika on keinotekoinen järjestely, jossa kelloja siirretään tunti eteenpäin valoisan ajan hyödyntämiseksi.”

Wikipedia (tietosanakirja)

Suomalaisille kysymys kellojen siirrosta ei ole vain päivämäärien muistamista – se on kahdesti vuodessa tapahtuva rytminvaihdos, joka vaikuttaa uneen, työhön ja vapaa-aikaan. Vaikka EU on keskustellut käytännön lopettamisesta, vuodelle 2026 siirrot ovat varmoja: keväällä eteenpäin 29. maaliskuuta, syksyllä taaksepäin 26. lokakuuta. Kelloja siirretään, koska ihminen haluaa hallita päivänvaloa – mutta luonto määrää päivän pituuden itse.

Jos haluat tarkistaa edellisvuoden aikataulut, voit tutustua kellojen siirtoa vuonna 2025 koskevaan oppaaseen.

Usein kysytyt kysymykset